Nousi neitonen norosta,
varsi valkia vedest.
Lehon lemmen liepehilt,
kullaiselta koivikolta.
Lintu lauleli lehossa,
pieni lintu pensahassa.
Tuota toivoili enimmin,
halajaili hartahimmin.
Kullaistansa kulkevaksi,
marjaistansa matkovaksi.
Kullaistansa kuikutteli,
marjaistansa maanitteli.
Katsoi yls tavahalle,
katsoi alas aaltoloille.
Tuota toivoili enimmin,
halajaili hartahimmin.
Kullaistansa kulkevaksi,
marjastansa matkovaksi.
Sulho noin sanoiksi virkki,
vett myten vieritteli.
Niin mie mieltynen sinuhun,
kuin sie suostunet minuhun.
Ompa tietty tietyssni,
mesimarja mielessni.
Lempilintu liitossani,
soriainen suojassani.
Ompa tietty tietyssni,
mesimarja mielessni.